Ruotsalainen Pelsin aloitti uransa Kalmarissa, jossa hän opiskeli optometristiksi ja toimi optisena asistenttina Specsaversin paikallismyymälässä. Kolmannen opiskeluvuoden jälkeen hän muutti Tukholmaan ja jatkoi työtään yhdessä Specsaversin Tukholman myymälöistä. “Työni kautta sain mahdollisuuden opettaa ruotsalaisessa yliopistossa. Kun Specsaversin tukitoimiston yhteyshenkilöni kuuli, että tohtorin tutkinto oli haaveissani hän sanoi Specsaversin haluavan rahoittaa sen. Mikä onnenpotku! Specsavers kustansi lopulta kaksi kolmasosaa tutkinnostani ja Linné-yliopiston terveys- ja biotieteiden tiedekunta loput. Sain itse päättää aiheeni.”
Ja niin Pelsin myös teki. Hän valitsi aiheekseen myopian, sillä se oli jo tuolloin ajankohtainen aihe. Siinä myös riitti tutkittavaa, erityisesti Ruotsin ja Pohjoismaiden näkökulmasta. Nyt neljä vuotta myöhemmin Pelsin ja hänen tutkimusryhmänsä ovat saaneet valmiiksi yhden ensimmäisistä kattavista tutkimuksista myopian esiintymisestä ja kehittymisestä ruotsalaisten koululaisten keskuudessa. Lisäksi he ovat julkaisseet aiheesta neljä tutkimusartikkelia.
“Yksi ensimmäisistä löydöksistä oli se, että lapsilla, joiden toinen tai molemmat vanhemmat ovat likinäköisiä oli pidempi aksiaalipituus ja enemmän likinäköisyyttä. Lasten myopiaa ennustava merkittävin tekijä oli siis vanhempien taittovirhe. Yllättävää kyllä, lähityöskentely ei tuntunut vaikuttavan myopian kehittymiseen. Sen sijaan paljon ulkona aikaa viettävillä lapsilla oli lyhempi aksiaalipituus, mikä osoittaa, että ulkona oleskelu todellakin ehkäisee silmien likinäköisyyttä.”
Tutkimuksesta on siis hyötyä myös muille optometristeille. “Kannattaa aina suositella että asiakkaat viettävät enemmän aikaa ulkona. Se on edelleen todistetuin tapa ehkäistä myopian kehittymistä. Kannattaa myös katsoa edellistä sukupolvea, koska sillä on tärkeä rooli lasten likinäköisyyden kehittymisessä.” Lue lisää Pelsinin tutkimuksen löydöksistä opintoalusta Viewpointissa olevasta haastattelusta.
Pelsinin väitöstilaisuus oli syyskuussa 2022 ja sen myötä tohtorin tutkinto tuli valmiiksi. Mitä suunnitelmia hänellä siis on tulevaisuudessa? “Tutkinnon ansiosta voin hakeutua akateemiseen virkaan ja opettaa yliopistossa, joten mahdollisuuksia on paljon entistä enemmän. Jatkan työskentelyä Linné-yliopistossa ja luennoin myopiasta. Siellä on myös klinikka, jossa voin silloin tällöin tehdä potilastyötä – mitä välillä ikävöin.”
“Specsavers pakotti minut mukavuusalueeni ulkopuolelle, mikä oli hyvä asia. Yhtäkkiä olinkin asiantuntija, joka luennoi Viewpointissa ja kirjoitti oppaan myopiasta. Specsavers auttoi minua artikkeleitteni kirjoittamisessa ja vaati aina lisää. Koskaan ei tiennyt milloin seuraava esitys, artikkeli tai luento tuli vastaan. Muistan edelleen ensimmäisen esiintymiseni yleisön edessä. Se tapahtui Göteborgissa kuusi kuukautta tutkimuksen aloittamisen jälkeen ja jännitin kovasti. Kerta kerralta esiintyminen kävi kuitenkin helpommaksi ja mukavammaksi. Joten myös Specsavers auttoi minua kehittymään, ja olen siitä kiitollinen.”
Nyt kun Pelsin on suorittanut tohtorintutkintonsa, on hänellä joitakin neuvoja muille optometrian jatko-opintoja suunnitteleville. “Ruotsissa optometrian tohtoriopintoja suorittavia ei ole montaa, mutta se on mahtava ala! Kannattaa kuitenkin valita tutkimusaihe viisaasti ja alusta alkaen oikein, jotta kaikkea sen vuosien kuluessa vaatimaa työtä voi hyödyntää. Yritä myös valita oikea tutkimusryhmä ja ohjaajat, jos mahdollista. Omat ohjaajani olivat mahtavia – he tukivat minua ja opettivat minulle valtavasti.”
“Ei myöskään kannata verrata itseään muihin, erityisesti sellaisiin, joiden akateeminen ura on ehtinyt jo pidemmälle. Vertaa itseäsi vain itseesi. Mene mukavuusalueesi ulkopuolelle: siten opit aidosti etkä pelkää ottaa vastuuta.”
Haluatko tietää lisää? Lue optometristin työstä Specsaversilla. Jos taas haluat oppia lisää silmäterveydestä ja kehittää ammatillisia taitojasi suuntaa Viewpointiin, Specsaversin oppimisalustalle.
*Mikä on FT?
FT (filosofian tohtori) on kansainvälisesti tunnustettu akateeminen jatkotutkinto, joka on mahdollista suorittaa yliopistossa tai korkeakoulussa. Tohtoriopiskelijan tulee laatia väitöskirja, joka sisältää laajaa ja uutta tutkimustietoa siltä tutkimusalalta, jolle väitöskirja tehdään. Tohtorintutkinnon suorittaminen vaatii yleensä 3-4 vuotta täysipäiväistä opiskelua ja tutkimusta.